Hyökkäysvaunurykmentti (HvR) oli 15. heinäkuuta 1919 perustettu Suomen armeijan panssariaselajin joukkoyksikkö, joka sijoitettin Santahaminaan mahdollisesti siksi, että sen siirtäminen tukemaan Viron vapaussotaa olisi helppoa. [1] 3. syyskuuta 1921 [2]Hyökkäysvaunurykmentti siirrettiin Santahaminan varuskunnasta Poltinahon varuskuntaan Hämeenlinnaan. [3]
Päätöksen yksikön perustamisesta teki valtionhoitaja Mannerheim. [4] Perustamiskäsky oli annettu kesäkuun 1919 lopussa. [5] Hyökkäysvaunurykmentin komentajaksi määrättiin ratsuväessä everstiluutnantiksi Venäjän keisarikunnan palveluksessa ylennyt Hämeen Ratsurykmentin suomalainen majuri Harry Uno Alfthan. [6]Myös monet muut Hyökkäysvaunurykmentin henkilökuntaan kuuluvat olivat ratsuväessä palvelleita. 1925 Hyökkäysvaunurykmentti supistettiin Hyökkäysvaunupataljoonaksi ja 1927 Hyökkäysvaunukomppaniaksi.
Hyökkäysvaunurykmentti sai ranskalaisia opetusupseereita. Sen vuosipäiväksi nimettiin 14. heinäkuuta 1919. Ranskan suuri vallankumous tapahtui 14. heinäkuuta 1789.[7]
Hyökkäysvaunurykmentille tilattiin kalustoksi Ranskasta 32 ensimmäisen maailmansodan käytöstä kunnostettua Renault-panssarivaunua. 32 panssarivaunusta vain 14 oli varustettu tykillä. Konekiväärillä varustetut Renaultit oli varustettu 8 mm:n ilmajäähdytteisellä 1914-mallisella Hotchkiss-konekiväärillä.[8] Tykillisissä Renaulteissa oli aseistuksena 37 mm:n Puteaux tykkinä. [9]
Suomalaisen ajattleun mukaan panssarivaunut katsottiin tykistöaselajiin liittyviksi, minkä vuoksi Hyökkäysvaunurykmentti koostui kahdesta patteristosta, jotka jakautuivat kuuteen patteriin ja 12 jaokseen. Jokaisess jaoksessa oli kaksi panssarivaunua: yksi konekiväärillinen Renault ja yksi tykillinen Renault. 24:n panssarivaunun kahden patteriston kokoonpanoon liittyi lisäksi johtajan vaunu, jolloin kahdessa patteristossa oli yhteensä 30 panssarivaunua.[10]
Kansainvälisesti ajateltiin, että panssarivaunuista tulee ratsuväen seuraaja.[11]
Viipurilaisten naisten lahjoittama Ellinor Vivalon suunnittelama Hyökkäysvaunurykmentin lippu vihittiin 16. toukokuuta 1922. Lippuvaate on kooltaan 80 x 95 cm. Tangon vapaaana olevan osan pituus on 210 cm, Lippuvaate on tummanharmaata silkkiä, reunus palteellinen. LIpussa on vilja-aiheinen reunuskoristelu. Lipusn keskusaiheena on auringon kuva mallia vuodelta 1665. Tömön auringon kuvan keskellä on teräksen värinen kypärä. [12]
- ↑ Perinteitä - yhteistyötä - iskuvoimaa, Elämää rauhanajan Panssariprikaatissa 1945-2007, Erkki Kauppinen, Heikki Lagus, Antti Kuusisto, Antti Numminen, Juha Saarinen, Ari Viitala, Pauli Thomenius, sivu 9, 2007, Panssariprikaati ja Panssarikilta r.y., ISBN 978-952-92-2011-3, lähde: Suomalaiset panssarivaunut 1918-1997
- ↑ Perinteitä - yhteistyötä - iskuvoimaa, Elämää rauhanajan Panssariprikaatissa 1945-2007, Erkki Kauppinen, Heikki Lagus, Antti Kuusisto, Antti Numminen, Juha Saarinen, Ari Viitala, Pauli Thomenius, sivu 323, 2007, Panssariprikaati ja Panssarikilta r.y., ISBN 978-952-92-2011-3, lähde: Suomalaiset panssarivaunut 1918-1997
- ↑ Perinteitä - yhteistyötä - iskuvoimaa, Elämää rauhanajan Panssariprikaatissa 1945-2007, Erkki Kauppinen, Heikki Lagus, Antti Kuusisto, Antti Numminen, Juha Saarinen, Ari Viitala, Pauli Thomenius, sivu 10, 2007, Panssariprikaati ja Panssarikilta r.y., ISBN 978-952-92-2011-3, lähde: Suomalaiset panssarivaunut 1918-1997
- ↑ Perinteitä - yhteistyötä - iskuvoimaa, Elämää rauhanajan Panssariprikaatissa 1945-2007, Erkki Kauppinen, Heikki Lagus, Antti Kuusisto, Antti Numminen, Juha Saarinen, Ari Viitala, Pauli Thomenius, sivu 9, 2007, Panssariprikaati ja Panssarikilta r.y., ISBN 978-952-92-2011-3, lähde: Suomalaiset panssarivaunut 1918-1997
- ↑ http://www.lagus.org/intro_fin.html
- ↑ http://www.jarmonieminen.fi/historia/?page_id=34
- ↑ http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/2_99/teksti/ps_joukot.htm
- ↑ Perinteitä - yhteistyötä - iskuvoimaa, Elämää rauhanajan Panssariprikaatissa 1945-2007, Erkki Kauppinen, Heikki Lagus, Antti Kuusisto, Antti Numminen, Juha Saarinen, Ari Viitala, Pauli Thomenius, sivu 9, 2007, Panssariprikaati ja Panssarikilta r.y., ISBN 978-952-92-2011-3, lähde: Suomalaiset panssarivaunut 1918-1997
- ↑ http://www.jarmonieminen.fi/historia/?page_id=34
- ↑ Perinteitä - yhteistyötä - iskuvoimaa, Elämää rauhanajan Panssariprikaatissa 1945-2007, Erkki Kauppinen, Heikki Lagus, Antti Kuusisto, Antti Numminen, Juha Saarinen, Ari Viitala, Pauli Thomenius, sivu 9, 2007, Panssariprikaati ja Panssarikilta r.y., ISBN 978-952-92-2011-3, lähde: Suomalaiset panssarivaunut 1918-1997
- ↑ Perinteitä - yhteistyötä - iskuvoimaa, Elämää rauhanajan Panssariprikaatissa 1945-2007, Erkki Kauppinen, Heikki Lagus, Antti Kuusisto, Antti Numminen, Juha Saarinen, Ari Viitala, Pauli Thomenius, sivu 9, 2007, Panssariprikaati ja Panssarikilta r.y., ISBN 978-952-92-2011-3, lähde: Suomalaiset panssarivaunut 1918-1997
- ↑ Panssari I/1957