FANDOM


Pääpuolustuslinja oli Karjalankannakselle rakennettu linja, jota rakennettiin  useassa osassa. Ensimmäinen osa rakennettiin 1920-1924 kenraalimajuri Oscar Paul Enckellin johdolla ja ranskalaisen everstiluutnantti Julien Gros-Coissyn avustuksella. Pääurakoitsijana 1919-1924 oli hankolainen Granit Oy.

Pääpuolustuslinjan 1920-luvun lopun linjaus kulki reittiä: Humaljoki-Kolkkala-Summa-Leipäsuo-Muolaanjärvi-Muolaankannas-Äyräpäänjärvi-Salmenkaita, josta se jatkui Vuokselle Pasurinlahden Oravaniemeen, josta se jatkui Kiviniemeen Suvannolle Taipaleeseen ja Laatokkaan.


Länsi-Kannaksen alkupään linjauksetMuokkaa

Pääpuolustuslinjan alku oli kolmihaarainen alussa Karjalankannaksen länsioassa. Pohjoisin linjaus kulki Makslahdelta Römpötin - Närjä - Kaipialan kautta Kolmikesälään ja Karhulaan Se tuli suoraan lännestä.

Römpötti-KolmikesäläMuokkaa

RömpöttiMuokkaa

Römpötin puolustuslohkon lyhenne oli R. Sille rakennettiin viisi konekiväärikasemattia, kaksi miehistökasemattia ja komentopaikka pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

NärjäMuokkaa

Närjän puolustuslohkon lyhenne oli Nr. Sille rakennettiin seitsemän konekiväärikasemattia ja komentopaikka pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.


KaipialaMuokkaa

Kaipialan puolustuslohkon lyhenne oli oli Kai. Sille rakennettiin kolme konekiväärikasemattia, komentopaikka ja kaksi betonista jalkaväkiasemaa pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.


Keskimmäinen linjaus etelälounaasta kulki Humaljoenlahdelta Humaljoki - Kolkkala - Näykki -linjaa Kolmikesälään ja Karhulaan.

Humaljoki - Kolmikesälä - KarhulaMuokkaa

Humaljoki (Ермилово - Jermilovo)Muokkaa

Humaljoen puolustuslohkon lyhenne oli H. Sille rakennettiin neljä konekiväärikasemattia pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Kolkkala (Малышево)Muokkaa

Kolkkalan puolustuslohkon lyhenne oli K. Sille rakennettiin seitsemän konekiväärikasemattia, neljä miehistökasemattia ja yksi komentopaikka pääpuolustuslinjan ensimmäiosessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

NäykkiMuokkaa

Näykin puolustuslohkon lyhenne oli N. Sille rakennettiin kolme konekiväärikasemattia, yksi komentopaikka ja kaksi betonista jalkaväkiasemaa pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

KolmikesäläMuokkaa

Kolmikesälän puolustuslohkon lyhenne oli Ko. Sille rakennettiin kuusi konekiväärikasemattia, kolme miehistökasemattia, komentopaikka ja kaksi betonista jv-asemaa pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.


KarhulaMuokkaa

Karhulan puolustuslohkon lyhenne oli Kar. Sille rakennettiin viisi konekiväärikasemattia ja kaksi miehistökasemattia pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.


Eteläisin linjaus kulki etelästä Inkilästä Summankylään jättäen Kolmikesälän ja Kaipialan länsipuolelleen.


InkiläMuokkaa

  • Ink 1 1933 (о.т.№ 5)
    • pohjoisin sijainniltaan
    • kahden sivustasuunnan konekivääribunkkeri kahdella konekiväärillä asuintiloineen etupanssarilevyttä
    • sisäkaivo
  • Ink 2 1933 (о.т.№ 4)
    • vasemmalle ampuva konekiväribunkkeri
    • sisäkaivo
  • Ink 3 1933
    • konekivääribunkkeri kolmella konekiväärillä; kaksi oikealle ja yksi vasemmalle asekammion edessä olevalla panssarilevyllä
    • sisäkaivo
  • Ink 4 1933 (о.т.№ 2)
    • konekivääribunkkeri kahdella konekiväärillä
    • ulkokaivo
  • Ink 5
    • konekivääribunkkeri kahdella konekiväärillä kaksin takaseinän aukoin konepistooliammuntaa varten
    • sisäkaivo
  • Ink 6 1937
    • konekivääribunkkeri kolmella konekiväärillä
    • sisäkaivo
    • 3. helmikuuta 1940 ammunnan kohteena 10 tuntia, puolen kilometrin päästä 102 mm:n ja 152 mm:n kranaatteja, oikeanpuoleisen asekammionn panssarilevy halkesi useiksi palooiksi. Seuraavista levyistä ampuma- ja tähystysaukkojen kannakset katkesivat, pienempiä halkeamia toisessa, kolmannessa ja neljännessä levyssä, korjattu rautabetonikuutioilla.
    • pääpuolustuslinjan murruttua Summassa alettiin vetäytyä 16. helmikuuta 1940 välisemaan Inkilän lohkolta.
  • Ink 7 1934
    • konekivääribunkkeri kahdella konekiväärillä
    • sisäkaivo

Summankylästä itäänMuokkaa

SummankyläMuokkaa

Summankylän puolustuslohkon lyhenne oli Sk. Sille rakennettiin kuusi konekivääsikasemattia, neljä miehistökasemattia ja komentopaikka pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

  • Sk 1 1920-1924 (ДОТ №44 - DOT №44)
    • muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa konekiväärikasematista majoitusbunkkeriksi
    • 16. tammikuuta 1940 sai osuman 203 mm:n - 254 mm:n miinakranaatista, joilloin keskiosa murtui ja katto painuin 30 cm - 40 cm, käytettiin majoitukseen enää vain yöllä
  • Sk 2 Terttu 1920-1924 (ДОТ №45 - DOT №45)
    • rintamatulikasematti, joka muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa sivustatulta ampuviksi bunkkeriksi. Laajennukseen kuului siipimuurin rakentaminen.
  • Sk 3 1920-1924 (ДОТ №35 - DOT №35)
    • rintamatulikasematti, joka muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa sivustatulta ampuviksi bunkkeriksi. Laajennukseen kuului siipimuurin rakentaminen.
  • Sk 4 1920-1924
    • muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa majoitusbunkkeriksi.
    • halkeamia tykkitulesta seiniin 29. joulukuuta 1939 ja 1. tammikuuta 1940 täysosuma raskaasta ammuksesta, joka tuhosi Sk 4:n täysin
  • Sk 5 1920-1924
    • rintamatulikasematti, joka muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa sivustatulta ampuviksi bunkkeriksi. Laajennukseen kuului siipimuurin rakentaminen.
  • Sk 6 1920-1924 (ДОТ №36 - DOT №36)
    • rintamatulikasematti, joka muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa sivustatulta ampuviksi bunkkeriksi. Laajennukseen kuului siipimuurin rakentaminen.
  • Sk 7 1920-1924
    • muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa majoitusbunkkeriksi.
  • Sk 8 1920-1924
    • muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa majoitusbunkkeriksi.
  • Sk 10 Kymppi 1936-1937
  • Sk 11 Peltola 1938-1939 (ДОТ №39 - DOT №39)
    • kahden konekiväärin bunkkeri, jossa oli miehistöosa sekä kaksi panssarikupua
  • Sk 12 1920-1924
    • säilytettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa majoitusbunkkerina, mutta kunnostettiin
  • Sk 13 1920-1924
    • säilytettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa majoitusbunkkerina, mutta kunnostettiin
    • vaurioitui, mutta kunnostettiin
  • Sk 14 1920-1924
    • säilytettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa majoitusbunkkerina, mutta kunnostettiin
    • 14. tammikuuta 1940 jäi kuusituntisen tykkitulikeskityksen alle ja sai useita täysosumia 254 mm:n - 305 mm:n kranaateista, yksi osuma neuvostoliittolaisen puolelle bunkkeria oikeaan päähän, joka mursi seinän ja aiheutti takakulman painauman 50 cm - 60 cm maan sisään. Pohjavesisuhteiden muuttuminen aiheutti tulvan ja bunkkeri täyttyi vedellä kattoaan myöten, minkä vuoksi se hylättiin.
  • Sk 15 1920-1924
    • säilytettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa majoitusbunkkerina, mutta kunnostettiin
  • Sk 16 1939
    • 22 miehen majoitusbunkkeri, joka sijaitsi kilometrin konekivääribunkkereiden takana. Sitä käytettiin pataljoonan komentopaikkana tien lähellä.
  • Sk 17 Iines 1939

SummanjärviMuokkaa

Summanjärven puolustuslohkon lyhenne oli Sj. Sinne rakennettiin bunkkereita pääpuolustuslinljan toisessa rakennusvaiheessa 1938-1939.

  • Sj 1 1938-1939
  • Sj 2 1938-1939
  • Sj 3 1938-1939 (ДОТ №008 - DOT №008)
    • rintamatulikasematti, etupanssariton
    • 152 mm:n - 203 mm:n panssarikranaatin täysosuma 15. tammikuuta 1940, sortui täydellisesti
  • Sj 4 Poppius (päällikkö kapteeni Börje Poppius joulukuussa 1939) 1938-1939 (65,5/ДОТ №006 - 65,5/DOT №006))
  • Sj 5 Miljoonalinnake 1938-1939 (ДОТ №002 и ДОТ №011 - DOT №002 ja DOT №011)
    • neuvostoliittolaiset räjäyttivät vallattuaan 13. helmikuuta 1940
  • Sj 6 Torsu 1938-1939
    • majoitusbunkkeri, joka perusparannettuna toimi pataljoonan komentopaikkana
    • raskaan panssarikranaatin täysosuma 18. joulukuuta 1939, mutta korjattiin
  • Sj 7 1938-1939
  • Sj 8 1938-1939
    • majoituskasematti, vaurioitui tulituksessa, korjattiin osaksi
  • Sj 9 1938-1939
    • majoituskasematti, tuhoutui tammikuussa 1940 korjauskelvottomaksi
  • Sj 10 1938-1939
    • majoituskasematti

Leipäsuo (Эюряпяа)Muokkaa

Leipäsuon puolustuslohkon lyhenne oli Le. Sille rakennettiin viisi konekiväärikasemattia pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

  • Le 1
  • Le 2
  • Le 3
  • Le 4
  • Le 5
  • Le 6 1936-1937 [7] ДОТ №239 - DOT №239
    • konekivääribunkkeri yhdellä konekiväärillä
    • kaksiosainen miehistösuoja
    • kaksi sisäänkäyntiaukkoa
  • Le 7 1936-1937 ДОТ №167 - DOT №167
    • konekivääribunkkeri kahdella konekiväärillä
    • kolmiosainen miehistösuoja
    • 5. helmikuuta 1940 etupanssariin täysosuma

SalmenkaitaMuokkaa

Salmenkaidan puolustuslohkon lyhenne oli Mä. Sille rakennettiin neljä konekiväärikasemattia, kolme miehistökasemattia, tykkikasematti ja kolme betonista jalkaväkiasemaa pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

LauttaniemiMuokkaa

Lauttaniemen puolustuslohkon lyhenne oli La. Sille rakennettiin kaksi konekiväärikasemattia ja tykkiasema pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

NoisniemiMuokkaa

Noisniemen puolustuslohkon lyhenne oli No. Sille rakennettiin kaksi konekiväärikasemattia ja tykkiasema pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

KiviniemiMuokkaa

Kiviniemien puolustuslohkon lyhenne oli Ki. Sille rakennettiin kaksi konekiväärikasemattia ja tykkiasema pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Sakkola (Громово)Muokkaa

Sakkolan puolustuslohkon lyhenne oli Sa. Sille rakennettiin kaksi konekiväärikasemattia ja tykkiasema pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Kelja (Портовое)Muokkaa

Kiviniemien puolustuslohkon lyhenne oli Ke. Sille rakennettiin kaksi konekiväärikasemattia ja tykkiasema pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

TaipaleMuokkaa

Taipaleen puolustuslohkon lyhenne oli Tai. Sille rakennettiin kymmenen konekiväärikasemattia ja tykkiasema sekä miehistökasematti pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.


Viittausvirhe: <ref>-elementti löytyy, mutta <references/>-elementtiä ei löydy