Pääpuolustuslinja

Pääpuolustuslinja oli Karjalankannakselle rakennettu linja, jota rakennettiin  useassa osassa. Ensimmäinen osa rakennettiin 1920-1924 kenraalimajuri Oscar Paul Enckellin johdolla ja ranskalaisen everstiluutnantti Julien Gros-Coissyn avustuksella. Pääurakoitsijana 1919-1924 oli hankolainen Granit Oy.

Pääpuolustuslinjan 1920-luvun lopun linjaus kulki reittiä: Humaljoki-Kolkkala-Summa-Leipäsuo-Muolaanjärvi-Muolaankannas-Äyräpäänjärvi-Salmenkaita, josta se jatkui Vuokselle Pasurinlahden Oravaniemeen, josta se jatkui Kiviniemeen Suvannolle Taipaleeseen ja Laatokkaan.

Länsi-Kannaksen alkupään linjaukset

Pääpuolustuslinjan alku oli kolmihaarainen alussa Karjalankannaksen länsioassa. Pohjoisin linjaus kulki Makslahdelta Römpötin - Närjä - Kaipialan kautta Kolmikesälään ja Karhulaan Se tuli suoraan lännestä.

Römpötti-Kolmikesälä

Römpötti

Römpötin puolustuslohkon lyhenne oli R. Sille rakennettiin viisi konekiväärikasemattia, kaksi miehistökasemattia ja komentopaikka pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Närjä

Närjän puolustuslohkon lyhenne oli Nr. Sille rakennettiin seitsemän konekiväärikasemattia ja komentopaikka pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Kaipiala

Kaipialan puolustuslohkon lyhenne oli oli Kai. Sille rakennettiin kolme konekiväärikasemattia, komentopaikka ja kaksi betonista jalkaväkiasemaa pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Keskimmäinen linjaus etelälounaasta kulki Humaljoenlahdelta Humaljoki - Kolkkala - Näykki -linjaa Kolmikesälään ja Karhulaan.

Humaljoki - Kolmikesälä - Karhula

Humaljoki (Ермилово - Jermilovo)

Humaljoen puolustuslohkon lyhenne oli H. Sille rakennettiin neljä konekiväärikasemattia pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

• H 1
• H 2
• H 3
• H 4

Kolkkala (Малышево)

Kolkkalan puolustuslohkon lyhenne oli K. Sille rakennettiin seitsemän konekiväärikasemattia, neljä miehistökasemattia ja yksi komentopaikka pääpuolustuslinjan ensimmäiosessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Näykki

Näykin puolustuslohkon lyhenne oli N. Sille rakennettiin kolme konekiväärikasemattia, yksi komentopaikka ja kaksi betonista jalkaväkiasemaa pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Kolmikesälä

Kolmikesälän puolustuslohkon lyhenne oli Ko. Sille rakennettiin kuusi konekiväärikasemattia, kolme miehistökasemattia, komentopaikka ja kaksi betonista jv-asemaa pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Karhula

Karhulan puolustuslohkon lyhenne oli Kar. Sille rakennettiin viisi konekiväärikasemattia ja kaksi miehistökasemattia pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Eteläisin linjaus kulki etelästä Inkilästä Summankylään jättäen Kolmikesälän ja Kaipialan länsipuolelleen.

Inkilä

• Ink 1 1933 (о.т.№ 5)
  • pohjoisin sijainniltaan
  • kahden sivustasuunnan konekivääribunkkeri kahdella konekiväärillä asuintiloineen etupanssarilevyttä
  • sisäkaivo
• Ink 2 1933 (о.т.№ 4)
  • vasemmalle ampuva konekiväribunkkeri
  • sisäkaivo
• Ink 3 1933
  • konekivääribunkkeri kolmella konekiväärillä; kaksi oikealle ja yksi vasemmalle asekammion edessä olevalla panssarilevyllä
  • sisäkaivo
• Ink 4 1933 (о.т.№ 2)
  • konekivääribunkkeri kahdella konekiväärillä
  • ulkokaivo
• Ink 5
  • konekivääribunkkeri kahdella konekiväärillä kaksin takaseinän aukoin konepistooliammuntaa varten
  • sisäkaivo
• Ink 6 1937
  • konekivääribunkkeri kolmella konekiväärillä
  • sisäkaivo
  • 3. helmikuuta 1940 ammunnan kohteena 10 tuntia, puolen kilometrin päästä 102 mm:n ja 152 mm:n kranaatteja, oikeanpuoleisen asekammionn panssarilevy halkesi useiksi palooiksi. Seuraavista levyistä ampuma- ja tähystysaukkojen kannakset katkesivat, pienempiä halkeamia toisessa, kolmannessa ja neljännessä levyssä, korjattu rautabetonikuutioilla.
  • pääpuolustuslinjan murruttua Summassa alettiin vetäytyä 16. helmikuuta 1940 välisemaan Inkilän lohkolta.
• Ink 7 1934
  • konekivääribunkkeri kahdella konekiväärillä
  • sisäkaivo

Summankylästä itään

Summankylä

Summankylän puolustuslohkon lyhenne oli Sk. Sille rakennettiin kuusi konekivääsikasemattia, neljä miehistökasemattia ja komentopaikka pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

• Sk 1 1920-1924 (ДОТ №44 - DOT №44)
  • muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa konekiväärikasematista majoitusbunkkeriksi
  • 16. tammikuuta 1940 sai osuman 203 mm:n - 254 mm:n miinakranaatista, joilloin keskiosa murtui ja katto painuin 30 cm - 40 cm, käytettiin majoitukseen enää vain yöllä
• Sk 2 Terttu 1920-1924 (ДОТ №45 - DOT №45)
  • rintamatulikasematti, joka muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa sivustatulta ampuviksi bunkkeriksi. Laajennukseen kuului siipimuurin rakentaminen.
• Sk 3 1920-1924 (ДОТ №35 - DOT №35)
  • rintamatulikasematti, joka muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa sivustatulta ampuviksi bunkkeriksi. Laajennukseen kuului siipimuurin rakentaminen.
• Sk 4 1920-1924
  • muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa majoitusbunkkeriksi.
  • halkeamia tykkitulesta seiniin 29. joulukuuta 1939 ja 1. tammikuuta 1940 täysosuma raskaasta ammuksesta, joka tuhosi Sk 4:n täysin
• Sk 5 1920-1924
  • rintamatulikasematti, joka muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa sivustatulta ampuviksi bunkkeriksi. Laajennukseen kuului siipimuurin rakentaminen.
• Sk 6 1920-1924 (ДОТ №36 - DOT №36)
  • rintamatulikasematti, joka muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa sivustatulta ampuviksi bunkkeriksi. Laajennukseen kuului siipimuurin rakentaminen.
• Sk 7 1920-1924
  • muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa majoitusbunkkeriksi.
• Sk 8 1920-1924
  • muutettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa majoitusbunkkeriksi.
• Sk 10 Kymppi 1936-1937

• Sk 11 Peltola 1938-1939 (ДОТ №39 - DOT №39)
  • kahden konekiväärin bunkkeri, jossa oli miehistöosa sekä kaksi panssarikupua
• Sk 12 1920-1924
  • säilytettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa majoitusbunkkerina, mutta kunnostettiin
• Sk 13 1920-1924
  • säilytettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa majoitusbunkkerina, mutta kunnostettiin
  • vaurioitui, mutta kunnostettiin
• Sk 14 1920-1924
  • säilytettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa majoitusbunkkerina, mutta kunnostettiin
  • 14. tammikuuta 1940 jäi kuusituntisen tykkitulikeskityksen alle ja sai useita täysosumia 254 mm:n - 305 mm:n kranaateista, yksi osuma neuvostoliittolaisen puolelle bunkkeria oikeaan päähän, joka mursi seinän ja aiheutti takakulman painauman 50 cm - 60 cm maan sisään. Pohjavesisuhteiden muuttuminen aiheutti tulvan ja bunkkeri täyttyi vedellä kattoaan myöten, minkä vuoksi se hylättiin.
• Sk 15 1920-1924
  • säilytettiin 1938-1939 toisessa rakennusvaiheessa majoitusbunkkerina, mutta kunnostettiin
• Sk 16 1939
  • 22 miehen majoitusbunkkeri, joka sijaitsi kilometrin konekivääribunkkereiden takana. Sitä käytettiin pataljoonan komentopaikkana tien lähellä.
• Sk 17 Iines 1939

Summanjärvi

Summanjärven puolustuslohkon lyhenne oli Sj. Sinne rakennettiin bunkkereita pääpuolustuslinljan toisessa rakennusvaiheessa 1938-1939.

• Sj 1 1938-1939
• Sj 2 1938-1939
• Sj 3 1938-1939 (ДОТ №008 - DOT №008)
  • rintamatulikasematti, etupanssariton
  • 152 mm:n - 203 mm:n panssarikranaatin täysosuma 15. tammikuuta 1940, sortui täydellisesti
• Sj 4 Poppius (päällikkö kapteeni Börje Poppius joulukuussa 1939) 1938-1939 (65,5/ДОТ №006 - 65,5/DOT №006))
• Sj 5 Miljoonalinnake 1938-1939 (ДОТ №002 и ДОТ №011 - DOT №002 ja DOT №011)
  • neuvostoliittolaiset räjäyttivät vallattuaan 13. helmikuuta 1940
• Sj 6 Torsu 1938-1939
  • majoitusbunkkeri, joka perusparannettuna toimi pataljoonan komentopaikkana
  • raskaan panssarikranaatin täysosuma 18. joulukuuta 1939, mutta korjattiin
• Sj 7 1938-1939
• Sj 8 1938-1939
  • majoituskasematti, vaurioitui tulituksessa, korjattiin osaksi
• Sj 9 1938-1939
  • majoituskasematti, tuhoutui tammikuussa 1940 korjauskelvottomaksi
• Sj 10 1938-1939
  • majoituskasematti

Leipäsuo (Эюряпяа)

Leipäsuon puolustuslohkon lyhenne oli Le. Sille rakennettiin viisi konekiväärikasemattia pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

• Le 1
• Le 2
• Le 3
• Le 4
• Le 5
• Le 6 1936-1937 ДОТ №239 - DOT №239
  • konekivääribunkkeri yhdellä konekiväärillä
  • kaksiosainen miehistösuoja
  • kaksi sisäänkäyntiaukkoa
• Le 7 1936-1937 ДОТ №167 - DOT №167
  • konekivääribunkkeri kahdella konekiväärillä
  • kolmiosainen miehistösuoja
  • 5. helmikuuta 1940 etupanssariin täysosuma

Salmenkaita

Salmenkaidan puolustuslohkon lyhenne oli Mä. Sille rakennettiin neljä konekiväärikasemattia, kolme miehistökasemattia, tykkikasematti ja kolme betonista jalkaväkiasemaa pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Lauttaniemi

Lauttaniemen puolustuslohkon lyhenne oli La. Sille rakennettiin kaksi konekiväärikasemattia ja tykkiasema pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Noisniemi

Noisniemen puolustuslohkon lyhenne oli No. Sille rakennettiin kaksi konekiväärikasemattia ja tykkiasema pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Kiviniemi

Kiviniemien puolustuslohkon lyhenne oli Ki. Sille rakennettiin kaksi konekiväärikasemattia ja tykkiasema pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Sakkola (Громово)

Sakkolan puolustuslohkon lyhenne oli Sa. Sille rakennettiin kaksi konekiväärikasemattia ja tykkiasema pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Kelja (Портовое)

Kiviniemien puolustuslohkon lyhenne oli Ke. Sille rakennettiin kaksi konekiväärikasemattia ja tykkiasema pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.

Taipale

Taipaleen puolustuslohkon lyhenne oli Tai. Sille rakennettiin kymmenen konekiväärikasemattia ja tykkiasema sekä miehistökasematti pääpuolustuslinjan ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1920-1924.