FANDOM


Vilna on Liettuan tasavallan pääkaupunki.

1918-1939Muokkaa

Liettuan itsenäistyminen ja sisäiset taistelutMuokkaa

Liettuan tasavalta julistettiin itsenäiseksi 16. helmikuuta 1918. Saksalaisten joukkojen päätettyä osaltaan ensimmäisen maailmansodan 11. marraskuuta 1918 kaupunki jäi kenraalimajuri Władysław Wejtkon ja Stefan Mokrzeckin johtamien puolalaisten itsepuolustusjoukkojen (Samoobrona) haltuun. Neuvosto-Venäjää johtanut kansankomissarien neuvosto julisti 13. marraskuuta 1918 mitättömäksi Brest-Litovskin rauhansopimuksen, jonka perusteella se oli tunnustanut myös Liettualle itsenäisyyden. 8. joulukuuta 1918 muodostettiin Vilnan vallankumoushallitus, jonka jäsenet muodostuivat Liettuan kommunistisen puolueen jäsenistä. Puolueen johtajaksi valittiin Vincas Mickevičius-Kapsukas. Hänen johtamansa vallankumoushallitus julisti seuraavana päivänä ottaneensa kaupungin valtaansa. Myös heitä vastustavat Liettuan Augustīns Voldemārsin ensimmäinen hallitus ja puolalainen komitea julistivat ottaneensa kaupungin haltuunsa.

21. joulukuuta 1918 perustettiin entisen Oberbefehlshaber Ostin alueelle saksalainen Freikorps-joukko Rautaprikaati (Die Eiserne Brigade), jonka tarkoituksena oli estää hyökkääviä neuvostovenäläisiä joukkoja ottamasta Kuurinmaata haltuunsa.

Kaupunkiin vielä jääneet saksalaiset joukot vetäytyivät Vilnasta 31. joulukuuta 1918. Liettualaiset bolševikit perustivat 1. tammikuuta 1919 noin tuhatmiehisen Samogitian rykmentin Šiauliaissa, noin kahdensadan kilometrin päässä Vilnasta. Alkaneessa Liettuan–Neuvosto-Venäjän sodassa Vilna ajautui bolševikkien haltuun 5. tammikuuta 1919. Kaupunkia yrittivät puolustaa viiden päivän ajan puolalaisen kenraalimajuri Władysław Wejtkon komentamat paikalliset puolalaiset joukot.

Taistelut neuvostovenäläisiä vastaanMuokkaa

Neuvostovenäläisten joukkojen tultua kaupunkiin 15. tammikuuta 1919, oli kaupungissa jo vakiinnutettu neuvostovalta. 18. tammikuuta 1919 saksalaiset ja neuvostovenäläiset allekirjoittivat sopimuksen neuvostovenäläisten joukkojen demarkaatiolinjasta, mikä kielsi neuvostovenäläisiä hyökkäämästä Kaunasin. Niiden oli hyökättävä Alytusin tai Kėdainiain kautta.

Puolan–Neuvosto-Venäjän sodan jatkuttua puolalaisten 16. huhtikuuta 1919 alkaneessa hyökkäyksessä Vilnaan kaupunki siirtyi puolalaisten joukkojen valtaan 19. huhtikuuta-21. huhtikuuta 1919 kestäneiden Vilnan katutaisteluiden jälkeen. Puolalaiset joukot onnistuivat hyökkäyksen ansiosta varmistamaan itselleen Vilnan lisäksi myös Lidan, Pinskin, Navahrudakin ja Baranovichi hyökkäyksensä aikana.

Puolan kausi 1920Muokkaa

Puolan miehitysMuokkaa

9. lokakuuta 1920 puolalaiset valtasivat Vilnan. Józef Piłsudski tunnusti Vilnan yliopistossa pitämässään puheessa 24. elokuuta 1923, ettei Keski-Liettuan tasavallan perustanut kenraaliluutnantti Lucjan Żeligowski ollut vallannut kaupunkia luvatta kapinoidakseen, vaan hänen erityismääräyksestään. [1] Paljastus nöyryytti liettualaisia, mutta toisaalta teki myös Puolan diplomatian kyseenalaiseksi. [2]

Lucjan Żeligowski itsenäiseksi julistamassa Keski-Liettuan tasavallassa, jota hallitsi Keski-Liettuan hallitseva komissio, järjestettiin Vilnan sejmin vaalit. Vilnan sejm hyväksyi 20. helmikuuta 1922 liittymisen Puolan tasavaltaan Vilnan maana, jonka Puolan tasavalta järjesti osakseen, Vilnan voivodikunnaksi 20. tammikuuta 1926. Vilnan voivodikunnan jakoi Neuvostoliitto Puolan tasavallan lakkauduttua 1939 Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan Vileikan alueeksi ja Liettuan tasavallalle palautettavaksi alueeksi, johon myös Vilnan kaupunki sisältyi.

Vilna liitettiin Puolan tasavaltaan 24. maaliskuuta 1922. Länsivallat hyväksyivät Vilnan Puolalle kuulumisen maaliskuussa 1923. Liettuan tasavallan hallitus kieltäytyi hyväksymästä päätöstä. Vilnan menettämisestä Puolalle tuli Liettuassa jatkuvasti esillä oleva sisäpoliittinen kysymys eikä status quon hyväksyminen tullut kysymykseen ainoallekaan vallassa pysymään aikovalle hallitukselle. Koska Vilnan menetys oli länsivaltojen takaama, tuli liettualaisista kriittisiä Versailles'n rauhansopimuksen suhteen, mikä eristi maata voittajavalloista diplomaattisesti. [3]

Kansainliiton ratkaisuMuokkaa

Vilnan kysymystä käsiteltiin Kansainliiton neuvostossa. Puolan tasavallan suosituksen mukaisesti Vilnan asemasta päätettiin, että sitä käsitellään 28. kesäkuuta 1919 solmitun vähemmistöjen sopimuksen (the Minorities Treauty of June 28, 1919) perusteella eikä kysymyksenä alueesta, jolla vallitsi kiista itsenäisyydestä. [4] Kansainliiton neuvosto päätti 3. helmikuuta 1923, että alueelle perustetaan neutraali demarkaatiolinja. Päätös astui voimaan 15. helmikuuta 1923, minkä vuoksi puolalaiset pitivät alueella ainoastaan poliisia omalle puolelleen toivoen välttävänsä vastustusta, jota liettualaiset vapaaehtoisjoukot aiheuttivat. Puolalaiset vetosivat suurlähettiläiden konferenssiin, jotta itärajasta tehtäisiin päätös mahdollisimman nopeasti. [5] Suurlähettiläiden konferenssi ilmoitti, että se voisi myöntää Liettualle oikeuden Memelin ehdoilla: 1) alueelle on myönnettävä autonomia, hyväksyttävä liittoutuneiden kustannukset alueen hallinnassa, hyväksyttävä Memel suoritukseksi Saksan valtakunnalle määrätyistä sotakorvauksista sekä hyväksyttävä Niemenjoen kansainvälistäminen Versailles'n rauhansopimuksen mukaisesti. [6] Odottamatta Liettuan hallituksen vastausta Kansainliittoa edustavat ranskalaisjoukot poistuivat Memelistä aamulla 17. helmikuuta 1923, minkä seurauksena liettualaiset iltapäivällä nostivat Liettuan lipun sataman lipputankoon päivällä.

18. helmikuuta 1923 Ernestas Galvanauskasin toinen hallitus valitti Kansainliiton pääsihteerille puolalaisten aiheuttamasta aggressiosta Oranin alueella, minkä puolalaiset torjuivat väittämällä tapahtunutta liettualaisten vapaaehtoisjoukkojen aikaansaamaksi. [7]

Päätös Vilnan jättämisestä Puolan haltuun aiheutti Liettuassa poliittista kuohuntaa. Vaikkei Liettuan ulkoasiaiministeriössä esittänyt Neuvostoliiton ottamista mukaan asian ratkaisuun, muodostui vaikutusvaltainen liettualainen liike, jonka mukaan Euroopan valtioiden ei pidä ratkaista Vilnan kysymystä ilman Venäjää. Anastas Smetona puhui jopa siitä, että Vilna pitäisi ottaa takaisin Puolalta takaisin Venäjän tuella.[8]

Neuvostoliiton kausi 1939Muokkaa

Neuvostoliitto valtasi Vilnan Puolalta 19. syyskuuta 1939 ryhdyttyään 17. syyskuuta alkaen Saksan kanssa jakamaan Puolan tasavaltaa. Puolalaiset ja neuvostoliittolaiset joukot kävivät kaupungin hallinnasta Vilnan taistelun 18. syyskuuta - 19. syyskuuta 1939. Vilnan sotilaskomentaja, eversti Jarosław Okulicz-Kozaryn, kokosi noin kymmenen jalkaväkipataljoonan vahvuisen jouko, joka oli kuitenkin vain kevyesti aseistettu noin 40 konekiväärillä, 15 kenttätykillä tai panssarintorjuntatykillä sekä viidellä ilmatorjuntatykillä. Vakinaisen sotaväen ohella puolustajiin kuului vapaaehtoisia.

10. lokakuuta 1939 Neuvostoliitto ilmoitti siirtävänsä kaupungin Liettuan tasavallalle noin kahden viikon kuluessa. 28. lokakuuta 1939 Vilnan hallinta annettiin liettualaisille.

Neuvostoliiton toinen kausi ja Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan ensimmäinen kausi 1940Muokkaa

15. kesäkuuta 1940 otti Neuvostoliitto Vilnan toisen kerran haltuunsa sotilaallisesti osana hanketta liittää Liettuan tasavalta Liettuan sosialistisena tasavaltana Neuvostoliittoon. 21. heinäkuuta 1940 Liettuan tasavallasta tulee Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta, joka liitetään Neuvostoliittoon 3. elokuuta 1940. Vilna näin menettää itsenäisen valtion pääkaupungin aseman muuttuen neuvostotasavallan pääkaupungiksi.

Saksan kausi 1941Muokkaa

Saksan aloitettua sotatoimet Neuvostoliittoa vastaan 22. kesäkuuta 1941 joutui Vilna saksalaisten miehittämäksi jo sodan kolmantena päivänä 24. kesäkuuta 1941. Jotkut juutalaiset pakenivat itään, mutta pääosa heistä jää saksalaisten miehittämälle alueelle. 5. syyskuuta 1941 perustivat saksalaiset juutalaisten asuttamista varten kaksi ghettoa. Ensimmäiseen kootaan noin 30 000 juutalaista ja toiseen noin 9 000 - 11 000 juutalaista. Saksalainen Einsatzgruppe A yhdessä liettualaisen täydennyspoliisin kanssa surmaa noin 8 000 juutalaista Vilnan lounaispuolella, Ponaryssa.

Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan toinen kausi 1944Muokkaa

Neuvostoliiton ottaa Vilnan haltunsa saksalaisilta 13. heinäkuuta 1944. Kaupungissa on noin 2000 - 3000 juutalaista jäljellä saksalaisten toimenpiteiden jäljiltä.

LähteetMuokkaa

  1. Piłsudski, Józef:Pisma sbiorowe, VI, 125, Varsova, 1937
  2. Auswärtisges Amt B, IV: Litauen, Po3: Polen 1092/3: Der Wert polnischer offizieller Erklärungen
  3. http://openlibrary.org/b/OL5575500M/great_powers_Lithuania_and_the_Vilna_question_1920-1928, sivu 104
  4. alkuperäinen lähde: LNOJ, IV, 227-29, lähde Great Powers, Lithuania and the Vilna question 1920-1928, sivu 110
  5. Auswärtiges Amt B, IV: Litauen, PO3: Polen 1092/2.
  6. Lithuanian White Book, sivut 62-63
  7. League of Nations, Monthly summary, III, sivut 23 ja 60
  8. Auswärtiges Amt

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.